Lappalaiskoirat ry - Lappalaiskoiratietokanta

Tutustuthan etusivun ohjeisiin huolellisesti ennen kuin käytät tietokantaa tai ilmoitat koiriesi tietoja sinne. Ohjeet avautuvat kunkin väliotsikon alta, kun klikkaat sen edessä olevaa mustaa nuolta.

Lappalaiskoiratietokannan päivitys
Teemme lappalaiskoiratietokantaan päivitystä jonka vuoksi ulkomaisten koirien tiedot eivät toistaiseksi ole näkyvillä. Tiedotamme kun päivitys on valmistunut.

Information in English

This database is a simplified public version of the database that the Breeding Committee of the Lapphund Club of Finland uses when evaluating breeders' intended litters, compiling statistics, etc. While the Breeding Committee version of the database contains all health information ever collected by the club, this public version only shows the information that the owners have given permission to publish. This database replaces the health data lists that were available on the club's website. An English version of the database is on the roadmap, however, there is no timeline for the release.

The database contains all Finnish Lapponian Dogs, Lapponian Herders and Swedish Lapphunds ever registered in Finland (note that new litters and health test results will be uploaded with a slight delay). In addition, there is a large number of dogs bred outside of Finland (more will be added as time permits). Unfortunately their details are not always 100% up-to-date because either the information is not publicly available or we do not have the resources to keep an eye on all public breeding databases. Note that some dogs bred outside of Finland have a made-up registration number in the database since registration numbers are not always readily available.

If you would like your Finnish Lapponian Dog, Lapponian Herder or Swedish Lapphund added to the database or would like to update your dog's details, please fill out this form. Note that you need to submit formal documentation (such as the eye test form or lab results) in order for us to record the information. For diseases diagnosed by a veterinarian we do not necessarily require documentation.

All information about hereditary health and temperament issues from all around the world is welcome! The more information we are able to collect, the healthier the three breeds will remain in the years to come as breeders can make more informed breeding decisions based on the data available. If your dog does not suffer from any condition or does not have any hereditary defects or temperament issues, you can still contribute by making your dog's profile public using the link above.


Tietokannan tarkoitus

Lappalaiskoiratietokannan tarkoitus on lisätä avoimuutta koirien terveyteen liittyvissä asioissa ja tarjota tietoa kaikille rotujemme harrastajille. Kasvattajat ja jalostusurosten omistajat saavat sieltä tietoa jalostusvalintojen tekemiseen. Pennun hankintaa harkitsevat taas voivat löytää tietoa jalostusyhdistelmistä. Tietokanta on sitä hyödyllisempi, mitä useampi koiran omistaja antaa luvan julkaista koiriensa terveystiedot ja mitä aktiivisemmin tietoja ilmoitetaan jalostustoimikunnalle.

Kennelliiton kasvattajasitoumuksen kohdassa viisi lukee seuraavasti: "En salaa koirieni vikoja ja sairauksia. Annan avoimesti tietoa koirieni ominaisuuksista."

Koiran omistajalla (tai kasvattajalla omistajan suostumuksella) on mahdollisuus ilmoittaa koiriensa tiedot julkisiksi, jolloin lähes kaikki tietokannasta löytyvät tiedot tulevat näkyviin. Julkiseksi ilmoitetun koiran tiedoista on suodatettu vain sellaiset kohdat, jotka paljastaisivat jotakin niiden lähisukulaisista, joiden tiedot eivät välttämättä ole julkisia. Mikäli koiran tiedot eivät ole julkisia, sen tiedoista näkyvät vain sellaiset kohdat, jotka ovat saatavissa julkisista lähteistä, kuten KoiraNetistä.

Avoimuus terveystietojen suhteen on tärkeää, vaikka omaa koirayksilöä ei käytettäisi jalostukseen, sillä jotakin sen lähisukulaista mahdollisesti, tai jopa todennäköisesti käytetään.

Tämä tietokanta ei korvaa KoiraNetiä, vaan laajentaa tarjolla olevien tietojen määrää niiden koirien osalta, joiden tiedot on ilmoitettu julkisiksi. Niin kauan kun kaikkien koirien tietoja ei ole julkistettu, jalostustoimikunnalla on käytössään laajemmin tietoa kuin julkisesti on näkyvillä. Tämän tietokannan tutkiminen ei siis missään tapauksessa korvaa jtk:n käsittelyä jalostusyhdistelmien suunnittelussa. Se, ettei koiralla ole tietokantaan merkittyjä perinnöllisiä sairauksia, ei myöskään ole tae siitä, että se on täysin terve. Monesti sairaudet puhkeavat vasta vanhemmalla iällä.

Tietokantaa jatkokehitetään mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on mm. englanninkielinen käyttöliittymä palvelemaan ulkomaisia rotujemme harrastajia, sekä laajempia hakuvaihtoehtoja tarjoava käyttöliittymä.

Ruotsinlapinkoirien osalta osa tiedoista on puutteellisia (esim. vajaita sukutauluja esiintyy jonkin verran). Pahoittelut tästä - tietoja koitetaan saattaa mahdollisuuksien mukaan paremmin ajan tasalle.


Koirien määrä tietokannassa / Number of dogs in the database
Rotu
Breed
Suomalainen rek.
Finnish registration
Muualle rekisteröityjä
Registered elsewhere
Yhteensä
Total
Julkiset tiedot
Public data
Suomenlapinkoira
Finnish lapphund
36427 9949 46376 2428
Lapinporokoira
Lapponian herder
7169 2461 9630 1042
Ruotsinlapinkoira
Swedish lapphund
253 566 819 9

Tietolähteet

Jalostustietojärjestelmässä on jalostustoimikunnan keräämiä tietoja vuosikymmenien ajalta. Osa tiedoista on peräisin julkisista lähteistä, kuten KoiraNetistä tai geenitestituloksista ja osa niistä on omistajien ilmoittamia. Geenitestitulokset on saatu joko tieteellisistä tutkimuksista, omistajien lähettämistä laboratoriovastauksista tai eri maiden Kennelliittojen virallisista tietokannoista.

Monen tiedon kohdalla alkuperäinen tietolähde on hämärän peitossa, sillä vuosien varrella monet eri ihmiset ovat vastaanottaneet ja kirjanneet tietoja ylös. Aikojen saatossa kirjauskäytännöt ja ohjeistukset ovat muuttuneet useampaan kertaan, eikä alkuperäisiä lähteitä ole alkuaikoina tallennettu. Tiedoissa saattaa olla virheitä, joten koiranomistajien kannattaa tarkastaa omien koiriensa tiedot. Terveystuloksia ja muita tietoja siirretään KoiraNetistä Lappalaiskoiratietokantaan, eli sieltä löytyviä tuloksia ei normaalisti tarvitse erikseen ilmoittaa jalostustoimikunnalle. Siirto ei kuitenkaan tapahdu reaaliaikaisesti vaan siinä on viivettä. Jalostusyhdistelmiä suunnitellessa tietojen ajantasaisuus esimerkiksi silmätarkastustulosten tai jälkeläismäärien osalta on syytä varmistaa myös KoiraNetin puolelta.

Tietokannassa on myös koiria, joita ei löydy KoiraNetistä. Siellä on mm. ulkomaisia koiria, sekä rotuunotettujen koirien vanhempia. Näillä rekisteröimättömillä koirilla on keksitty rekisterinumero, jonka avulla ne erotellaan tietokannassa. Esimerkiksi EIRL1234 (Ei Rekisteröity Lapinporokoira n. 1234).


Tietojen ilmoittaminen julkiseksi

Koiran tiedot julkistetaan periaatteella "kaikki tai ei mitään", eli koiran omistaja ei voi esimerkiksi ilmoittaa julkiseksi hammaspuutosta ja pitää epilepsiaa salaisena tietona. Tietojen julkiseksi ilmoittaminen tapahtuu lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tietokanta(at)lappalaiskoirat.fi. Samaan osoitteeseen voi ilmoittaa, jos havaitsee järjestelmän toiminnassa tai tiedoissa virheitä.

Koiran terveystietoja voi päivittää täyttämällä tämän lomakkeen tai vanhemman sairauskyselylomakkeen kautta kuten ennenkin. Narttujen steriloinnista ei tarvitse ilmoittaa, ellei sterilointia ole tehty jonkin sairauden vuoksi. Urosten kastrointitiedot sensijaan ovat tärkeitä, jotta tiedetään niiden poistuneen potentiaalisten jalostusurosten joukosta.


Ulkomaiset koirat

Ulkomaisia koiria lisätään tietokantaan pyynnöstä. Ulkomaisten koirien kohdalla tiedot ovat usein heikommin ajan tasalla, koska kaikissa maissa ei ole KoiraNetin kaltaista julkista jalostustietokantaa ja vaikka olisikin, jalostustoimikunta ei ehdi seurata kaikkien eri maiden kantoja yhtä aktiivisesti.


Käyttöohjeet

Vasemman laidan hakulomake on hyvin yksinkertainen. Jokainen hakulomakkeelle syötetty valinta lisää tuloksien karsintaa. Tekstikentissä voi käyttää jokerimerkkinä tähteä '*'. Koirat, joiden tiedot ovat julkisia, näkyvät hakutuloksissa, sukutaulussa ja jälkeläis- sekä sisaruslistoissa lihavoituna.

Koirat erotellaan tietokannassa rekisterinumeron avulla. Rekisterinumerona käytetään aina ensisijaisesti suomalaista rekisterinumeroa, jos koiralla sellainen on. Jos koiralla on useampia rekisterinumeroita, kaikkia voi käyttää hakuehtona, mutta kaikkia vaihtoehtoja ei välttämättä ole kirjattu tietokantaan.

Sukutauluissa ja jälkeläis- sekä sisaruslistoissa on koirien kohdalla geenitestituloksia ja sairauksia lyhentein ilmaistuna. Lyhenteestä saa lisätietoa pysäyttämällä hiiren osoittimen hetkeksi sen päälle.


Merkintöjen selityksiä:

✝ = Koira on ilmoitettu kuolleeksi tai sen syntymästä on kulunut vähintään 20 vuotta
~ = katarakta-kantaja
* = PRA-kantaja kliinisen silmätutkimuksen perusteella (koiran vanhemmalla tai jälkeläisellä todettu PRA silmäpeilauksessa)
A = addisonin tauti
Ak = aivolisäkeperäinen kääpiökasvuisuus (POU1F1)
B = kivesvika
C = cushingin tauti
D = diabetes
Dm = degeneratiivinen myelopatia
E = epilepsia (joko diagnosoitu, koira epilepsiaääkityksellä tai epileptistyyppisiä kohtauksia ollut enemmän kuin kaksi)
e = epilepsiatyyppinen kohtaus (1-2 tärinä-, poissaolo- tms. kohtausta)
H = hammaspuutos tai purentavika
Hc = katarakta
I = muut autoimmuunisairaudet
If = IFT122-Pra
Ka = kastroitu / steriloitu
L = luusto ja nivelet
Li = lisääntymiseen liittyvät asiat
M = maksa- tai munuaissairaus
N = nielu (esim. ruokatorven laajentuma)
O = osteogenesis imperfecta -kantaja
Po = Pompen tauti
Pr = Prcd-Pra
S = silmäsairaus
Sk = syöpä(kasvain)
Sy = sydänsairaus
T = tyrä
Y = yliherkkyys, allergia
Ä = ääniherkkyys

Geenitesteissä:
A = testattu terveeksi
a = vanhempien perusteella terve
B = testattu kantajaksi
b = todettu kantajaksi lähisuvun perusteella
C = testattu sairaaksi / sairastumisalttiiksi
c = sairastumisaltis tai sairastunut


Lisätietoja silmäsairaus- ja geenitestausmerkinnöistä

Jos kataraktadiagnoosin yhteydessä on merkintä epäilyttävä tai avoin (lisätietoa ko. merkinnöistä), se on kirjattu järjestelmässä kohtaan Ei per. / vähämerk., eikä tällaisen koiran vanhemmilla ja mahdollisilla jälkeläisillä ole aaltoviivaa "kataraktakantajuuden" merkkinä (ellei niitä lasketa kantajiksi jostain muusta syystä). Sama koskee Ruotsissa käytettyjä Ärftlighet kan f.n. ej bedömas/Genetisk betydelse okänd -mainintoja.

Koska Ruotsissa ei käytetä European College of Veterinary Ophthalmologists (ECVO) -silmätarkastuslomaketta, kataraktamerkinnät poikkeavat jonkin verran Suomessa ja useissa muissa Euroopan maissa käytetyistä merkinnöistä. Ruotsalaisille koirille on kirjattu järjestelmään sanatarkasti sama diagnoosi kuin niillä on Ruotsin Kennelliiton Hunddata-jalostustietojärjestelmässä. Alla termistöä, josta on apua ruotsalaisten kataraktadiagnoosien tulkitsemiseen:
bakre: viittaa linssin takaosaan
BP = bakre polär (vastaa ECVO-lomakkeen posterior polaarinen -merkintää)
BPK = bakre polkatarakt (vastaa ECVO-lomakkeen posterior polaarinen -merkintää)
cortex = linssin kuorikerros
ej ärftlig = ei-perinnöllinen
främre: viittaa linssin etuosaan
genetisk betydelse okänd = geneettinen merkitys ei tiedossa
icke ärftlig = ei-perinnöllinen
katarakt = katarakta, kaihi
kraftig = vakava
lindrig = lievä
måttlig = kohtalainen
nukleus = linssin ydin
partiell = osittainen (ts. muu kuin totaali katarakta)
total = totaali
utbredning: silmämuutosten vakavuus
Y-söm = Y-suturasauma
Y-sömskatarakt = Y-suturasauman katarakta (vastaa ECVO-lomakkeen linssin etuosan saumalinjan katarakta -merkintää)
ärftlig = perinnöllinen
ärftlighet kan f.n. ej bedömas = perinnöllisyyttä ei voi tällä hetkellä arvioida
ÖP = övrig partiell = muu osittainen

*-merkintä tarkoittaa “vanhan ajan” PRA-kantajaa, eli koiran vähintään yhdellä jälkeläisellä tai jommalla kummalla vanhemmalla on todettu PRA kliinisesti silmäpeilauksessa. Geenitestien kautta todetut PRA-kantajuudet taas osoitetaan B- tai b-kirjaimella. Samalla koiralla voi olla sekä kliinisen statuksen osoittava merkintä (PRA, epäilyttävä tai *) että geneettisen statuksen osoittava kirjain (A, a, B, b, C tai c). Tämä koskee etenkin 2000-luvun puolivälin tienoilla eläneitä koiria (prcd-PRA -geenitestaus tuli kaupallisesti saataville alkuvuodesta 2006).

Geenitestatun koiran vanhemmalle ja/tai jälkeläisille on merkattu geneettinen status pienellä kirjaimella, mikäli se on ollut mahdollista varmuudella päätellä tuloksista. Esimerkki: geenitestissä sairaaksi/sairastumisalttiiksi (C) todetun koiran vanhemmille on merkattu kantajuudet (b), koska samassa pentueessa on myös terveeksi (A) testattu koira (eli molempien vanhempien täytyy olla vähintään kantajia, mutta toisaalta ne voivat olla vain korkeintaan kantajia).

Jos koiralla on todettu silmätutkimuksessa PRA, joka ei joko sen oman tai lähisukulaisten geenitestitulosten perusteella voi olla prcd- tai ift122-PRA (jälkimmäinen pätee toistaiseksi vain lapinporokoiralle), koiralle on kenttään PRA (muu kuin prcd/ift122) merkitty perustelu, miksi kyseessä ei ole rodulla geenitestattava PRA:n muoto. Lisäksi tällaisen koiran vanhemmille ja mahdollisille jälkeläisille on kirjattu ko. kenttään kantaja-merkintä.


Usein kysyttyjä kysymyksiä (UKK)

K:Mitä tarkoittaa jos tietokannassa lukee "Katarakta: kantaja"?
V: Sellaisen koiran isällä, emällä ja/tai jälkeläisellä on todettu perinnöllinen katarakta (lappalaiskoirilla sellaisiksi katsotaan posterior polaarinen, kortikaalinen, punktaatti, nukleaarinen, synnynnäinen, totaali ja linssin etuosan saumalinjan katarakta). Kataraktan periytymismalli ei roduillamme ole tarkalleen tiedossa, mutta sen oletetaan olevan autosomaali resessiivinen. Ennen kuin kunkin kataraktamuodon periytymismallista on saatavilla tieteellistä tutkimustietoa, on jalostussuosituksissa paremman puutteessa mentävä tuon resessiivisen mallin mukaisesti, eli sairaan koiran vanhemmat ja jälkeläiset katsotaan kantajiksi. Sukutaulunäkymässä “kataraktakantajuus” näkyy aaltoviivana (~) ja koiran omalla sivulla kantaja-merkintänä Katarakta-kentässä.

K: Miksi tietokannassa ei voi tehdä koeparituksia niin kuin Koiranetissä? Onko sellainen ominaisuus tulossa?
V: Ominaisuutta on pohdittu ja se todennäköisesti toteutetaan kunhan riittävä osuus koirien terveystiedoista on ilmoitettu julkiseksi. Tällä hetkellä monen sairauden kohdalla jopa yli puolet tiedoista on annettu vain jalostustoimikunnan käyttöön. Tällä hetkellä käyttöön otettu koeparitusominaisuus voisi harhauttaa jonkun pentua hankkivan tai pentuetta suunnittelevan kasvattajan ajattelemaan, että yhdistelmä näyttää hyvältä, vaikka tosiasiassa taustalla saattaa olla terveysriskejä, jotka eivät pomppaa esiin julkisena tietona. Siksi kasvattajan on edelleen tärkeää varmistaa yhdistelmän mahdolliset riskit jalostustoimikunnalta.

K: Mitä tarkoittaa, että koirat tiedot ovat ei-julkisia vs. julkisia?
V: Kaikkien tietokannan koirien tiedot ovat oletusarvoisesti ei-julkisia. Ne merkitään julkisiksi vasta sitten, kun koiran omistaja antaa koiran tietojen julkaisemiseen kirjallisen luvan (sähköpostitse tai tämän lomakkeen kautta). Myös kasvattaja voi tämän tehdä sillä ehdolla, että koiran omistaja on asiasta tietoinen (mitään lupaa tms. ei kasvattajan tarvitse jalostustoimikunnalle välittää, vaan kasvattaja itse ottaa vastuun siitä, että koiran tiedot voi julkaista). Syitä siihen, miksi koiran tiedot ovat ei-julkisia, voi olla monia, esimerkiksi joku näistä:
Koiran omistaja ei ole tietoinen koko tietokannasta
Koiran omistajalla ei ole sinänsä mitään tietojen julkaisemista vastaan, mutta hän ei syystä tai toisesta ilmoita koiransa tietoja julkiseksi
Koiralla on jokin sairaus tai vika, jonka omistaja haluaa ilmoittaa ainoastaan jalostustoimikunnan käyttöön
Koiran omistaja on jo lähettänyt jalostustoimikunnalle pyynnön merkitä kaikki tiedot julkiseksi, mutta jalostustoimikunta ei ole vielä ehtinyt käsitellä pyyntöä

Ei-julkiset tiedot eivät tarkoita sitä, että koira olisi sairas, eikä julkinen tieto sitä, että koira olisi varmasti terve. Julkiset tiedot eivät ole tae edes sitä, että kaikki koiran terveystiedot olisi ilmoitettu jalostustoimikunnalle ja ne olisivat sitä kautta päätyneet tietokantaan.

Ei-julkiset tiedot valitettavasti asettavat samalle viivalle sekä koirat, jotka ovat täysin terveitä, mutta joiden tiedoille ei ole annettu julkaisulupaa, että koirat, joilla on jokin vain jalostustoimikunnan tietoon ilmoitettu sairaus tai vika. Emme kuitenkaan voi ottaa käyttöön merkintätapaa, jolla eroteltaisiin terveet koirat, joiden tiedoille ei ole annettu julkaisulupaa vs. koirat, joista on toimitettu sairaustietoja, mutta niiden julkaisu kielletty. Ymmärrettävästi silloin kukaan ei enää toimittaisi jalostustoimikunnalle salattavia terveystietoja ja ne jäisivät vain koiran omistajan tai muuten pienen piirin tietoon. On kuitenkin parempi, että nuo tiedot tulevat edes jalostustoimikunnan käyttöön, jos omistaja katsoo, että ei halua niitä julkaista. Paras tapa tehdä selväksi, että koira on terve, onkin antaa sen tiedoille julkaisulupa.

K: Miksi omaa koiraani ei löydy järjestelmästä?
V: Jos kyseessä on nuori Suomessa kasvatettu koira, sitä ei todennäköisesti ole vielä ehditty lisätä järjestelmään. Suomalaisten koirien tiedot tuodaan Kennelliiton järjestelmästä aika ajoin suuri määrä kerrallaan, ts. koiria ei lisätä jatkuvalla syötöllä yksi koira tai pentue kerrallaan. Jos taas kyseessä on vanhempi Suomessa kasvatettu koira, ota yhteyttä jalostustoimikuntaan (tietokanta@lappalaiskoirat.fi), niin tutkitaan asiaa tarkemmin. Ulkomailta Suomeen tuodut ja rekisteröidyt koirat lisätään samalla lailla kuin Suomessa kasvatetut koiratkin. Ulkomailla kasvatetun, ei Suomeen rekisteröidyn koiran lisäämistä taas voi pyytää tämän englanninkielisen lomakkeen kautta tai lähettämällä koiran tiedot edellä mainittuun sähköpostiosoitteeseen.

K: Miksi järjestelmässä ei ole kaikkia ulkomaisia koiria?
V: Toisin kuin Koiranetin koirat, ulkomaiset koirat pitää syöttää yksi kerrallaan manuaalisesti, mikä on varsin hidasta. Niitä lisätään mahdollisuuksien mukaan eri maiden Kennelliittojen tietokannoista ja omistajien/kasvattajien ilmoittamina, mutta kestää vielä pitkän aikaa ennen kuin siellä on järjestelmällisesti "kaikki" muiden maiden tietokannoista löytyvät koirat. Järjestelmään on aiemmin, kun se oli vielä ainoastaan jalostustoimikunnan käytössä, lisätty etupäässä koiria, joilla on jälkeläisiä (ts. ne esiintyvät joissain sukutauluissa) tai ne on terveystarkastettu. Terveystarkastetuistakin koirista lisääminen aloitettiin "huonoista" tuloksista, jotta tulokset osataan ottaa huomioon lähisukulaisten jalostusvalinnoissa. Nyt ulkomaisia koiria lisätään koira tai pentue kerrallaan sitä mukaa kuin ehditään.

K: Voiko tietoja lähettää myös edesmenneistä koirista?
V: Ehdottomasti! Kaikki tieto on tärkeää tallettaa samaan paikkaan, yleensä kaikki edesmenneetkin ovat jotain kautta sukua tämän hetken koirakannalle. Edesmenneistä on hyvä ilmoittaa kuolinpäivä (vaikka edes kuukauden tarkkuudella, jos ei muista tarkkaa päivää) ja kuolinsyy ja tietysti jos se sairasti elinaikanaan jotakin.

K: Koirani on aina ollut terve, pitääkö siitä ilmoittaa?
V: Terveenkin koiran tiedot kannattaa ehdottomasti ilmoittaa julkisiksi. Pyrimme kirjaamaan tietokantaan näkyviin milloin koiran tietoja on viimeksi päivitetty. Terveenä pysyvän koiran tilanteesta kannattaa lähettää päivitys joitakin kertoja sen eliniän aikana, sillä onhan sillä eroa, että onko kyseessä viiden kuukauden ikäinen pentu vai 13-vuotias vanhus. Ihan joka vuosi ilmoitusta ei tarvitse tehdä, vaan vaikka kerran nuorena, sitten keski-iässä ja lopuksi vanhana/edesmenneenä. Jos koiralla todetaan jokin sairaus tai vika, siitä olisi tärkeää tiedottaa mahdollisimman nopeasti.

K: Miten koirani/kasvattini tiedot ovat päätyneet tähän tietokantaan? En ole antanut lupaa niiden lisäämiseen.
V: Koirien tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä, kuten Koiranetistä ja muiden maiden avoimista jalostustietojärjestelmistä, sekä koirien omistajilta (tai omistajien luvalla kasvattajilta). Lain silmissä koira on esine, eivätkä niistä kerätyt tiedot muodosta henkilörekisteriä. Tällaisen jalostustietokannan luominen olisi mahdotonta, jos jokaiselta koiranomistajalta tai kasvattajalta pitäisi erikseen pyytää lupa tietojen lisäämiseen.

K: Voinko pyytää koirani tietojen poistamista? Voinko pyytää koirani poistamista järjestelmästä kokonaan?
V: Jo aiemmin julkaisuluvan saaneet ja niin ollen julkaistut tiedot poistetaan vain, mikäli koiran diagnoosi on muuttunut tai kyseessä on selkeästi virheellinen tieto.

Yksittäisen koiran poistamista tietokannasta ei tehdä. Koirien tiedot ovat peräisin julkisista lähteistä, kuten Koiranetistä ja muiden maiden avoimista jalostustietojärjestelmistä, sekä koirien omistajilta. Lain silmissä koira on esine, eivätkä niistä kerätyt tiedot muodosta henkilörekisteriä. Tällaisen jalostustietokannan luominen olisi mahdotonta, jos jokaiselta koiranomistajalta tai kasvattajalta pitäisi erikseen pyytää lupa koirien lisäämiseen.

K: Olen kasvattaja. Voinko ilmoittaa tietokantaan kasvattieni tietoja?
V: Kasvattajana voit ilmoittaa tietokantaan kasvattiesi tietoja ja tietojen julkaisulupia sillä ehdolla, että kasvattiesi omistajat ovat asiasta tietoisia (mitään lupaa tms. ei sinun tarvitse jalostustoimikunnalle välittää, vaan otat itse vastuun siitä, että koirien tiedot voi julkaista).

K: Miksi kaikki luonnetestitulokset eivät näy tietokannassa, tai niistä näkyy vain pelkät loppupisteet eikä ollenkaan osa-aluepisteitä?
V: Luonnetestitulosten kirjaaminen ei valitettavasti ole ollut vuosien varrella täysin systemaattista. Lisäämme ilman muuta puuttuvia tuloksia pyynnöstä. Vanhimmissa luonnetestituloksissa näkyvät ainoastaan loppupisteet myös Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä, joten valitettavasti osa-aluepisteitä ei ole saatavilla, ellei koiran omistaja niitä meille toimita. Lisäämme puuttuvat osa-aluepisteet tietokantaan mielellämme.

Mikäli haluat, että koirasi puuttuva luonnetestitulos tai puuttuvat osa-aluepisteet lisätään tietokantaan, skannaa tai valokuvaa koiran luonnetestituloslomake ja lähetä se osoitteeseen tietokanta@lappalaiskoirat.fi, niin lisäämme puuttuvat tiedot.

K: Koirani on käynyt poropaimennus(taipumus)testissä, mutta tulosta ei näy sen kohdalla?
V: Valitettavasti kaikkia tuloksia ei enää löytynyt järjestelmään talletettaviksi Porokoirakerhon sivuilta, mutta lisäämme puuttuvat tiedot mielellämme!

K: Mitä eroa on E (epilepsia) ja e (epilepsiatyyppinen kohtaus) -merkinnöillä?
V: Koiralle laitetaan epilepsia-merkintä silloin, jos sen epilepsia on diagnosoitu aivojen magneettikuvauksella tai kaikki muut sairaudet on suljettu tutkimuksilla pois, tai koira on epilepsialääkityksellä tai se on saanut enemmän kuin kaksi epileptistyyppistä kohtausta. Epilepsiatyyppinen kohtaus -merkintää taas käytetään silloin, jos koira on saanut yhden tai kaksi epileptistyyppistä kohtausta (esimerkiksi tärinä- tai poissaolokohtausta tai jalan nykimistä), joista ei vielä voida päätellä koiralla todennäköisesti olevan epilepsiaa, vaan omistaja jää seuraamaan tuleeko kohtauksia lisää.


Sairauslistat

Sairauslistat kerätään automaattisesti tietokannasta.

Lapinporokoira   Ruotsinlapinkoira   Suomenlapinkoira


Kotisivujen vanhoja sairauslistoja ei enää ylläpidetä. Vanhat listat:

Lapinporokoira:
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Epilepsia
Muut
Muun tyypin PRA:t

Ruotsinlapinkoira:
Muut

Suomenlapinkoira:
Addison
Cushing
Kilpirauhasen vajaatoiminta
Epilepsia
Osteogenesis imperfecta
Diabetes
Patellaluksaatio
Muut
Muun tyypin PRA:t